torstai 8. marraskuuta 2012

Ken onnen löytää, sen kätkeköön.


Voiko ihminen kuluttaa itsensä näin loppuun..
Tuntuu kuin joku raastais sisältä mua rikki..
Oon henkisesti niin poikki..

Mulle on ihansama, mitä muut musta ajattelee,
mä oon mikä oon muiden joukossa. Joku kokee enemmän kuin toinen.
Kaikki eivät ymmärrä sitä tuskaa, kun tuntuu ettei jaksa enää yhtään,
ne jotka ymmärtävät, voivat kuvitella mun olon tällä hetkellä.

Mutta sen tiedän, mä en ole yksin täällä.


syksy on just tälläst aikaa mun elämässä...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti